Kouluta vizslaa ilon kautta
Vizslaa tulee kouluttaa suurella sydämellä.
Ja pienellä pilkkeellä silmäkulmassa, toteaa Päivi Ketonen.
Päivi Ketonen on pitkän linjan vizslaaja, joka aloitti rodun parissa toiminnan jo vuonna 1997.
-Vizslat ovat rakastettavia, iloluontoisia höperöitä – ja aivan mahtavia metsästys- ja harrastuskavereita. Olen kyllä joskus ajatellut muutakin rotua, mutta sitten aina päätynyt vizslaan, naureskelee Päivi, jonka elämää ilostuttaa tällä hetkellä kaksi lyhytkarvaista vizslaa Ilona ja Papu.
Päivi painottaa vizslan koulutuksessa positiivista palkitsemista.
- Opettele, kuinka kehutaan. Vizslalle paras palkinto on usein tyytyväinen ohjaaja. Kouluttaminen kannattaa suunnitella koesääntöjen pohjalta, mutta sopivalla rentoudella ja huumorilla, toteaa Päivi. Vizsla on herkkä lukemaan ohjaajansa tunnetiloja. Kouluttaa kannattaa silloin, kun ohjaajalla on iloinen ja reipas fiilis ja myöskin koira on hyvin levännyt ja valmis uusiin seikkailuihin. Riittävä lepo on tärkeää muistaa suoda myös koiralle.
Anna vizslallesi tilaa tehdä töitä
- Ei samaan suoritukseen tarvitse montaa käskyä, vinkkaa Päivi. Jatkuva ohjaajan puuttuminen vizslan työskentelyyn voi saada aikaan voimakkaasti ohjaajaan tukeutuvan koiran, koiran, joka odottaa ohjaajalta jatkuvasti uusia ohjeita. Myös liian tiivis ohjaaminen voi herkästi paineistaa koiraa.
​
- Vizsla on älykäs ja sosiaalinen koira, joka haluaa osallistua kaikkeen omistajansa elämässä. Fiksuina koirina ne oppivat nopeasti, niin hyvässä kuin pahassa – yleensä hyvässä – ja onkin syytä välillä pysähtyä miettimään, mitä ja miten sitä kouluttaa, toteaa Päivi. Vizsla vaatii älyä myös omistajaltaan, se tylsistyy helposti, joten sille pitää keksiä vaihtelevia tehtäviä. Kun se on oppinut asian, vaikeuta tehtävää, äläkä hinkkaa aina samaa, vinkkaa Päivi. Uuden oppiminen palkitsee niin koiran kuin ohjaajankin.
​
- Vaikka vizslaa pidetään pehmeänä koirana, se ei tarkoita sitä, etteikö vizsla vaatisi määrätietoista ohjausta. Kun siis pyydät koiraltasi jotain, odota, että se myös tekee asian – myös arjessa, ei vain koulutustilanteissa.
Anna vizslallesi aikaa
- Koetuloksilla, mikäli niitä tavoittelette, ei ole kiire, toteaa Päivi. Muista antaa vizslan olla myös vizsla. Jokaisen päivän ei tarvitse olla tavoitteellista treenaamista. Myös ihan perusarkeen mahtuu monenlaisia onnistumisia. Ole iloinen myös niistä. Kun vizslan riistointo herää ja kehittyy, se hoitaa kyllä hommat.
Päivi korostaa vizslan iloista ja sosiaalista luonnetta. Vizslan ei kuulu olla arka tai pelokas.
​
- Jos esimerkiksi pentu säikähtää jotain, sitä ei kannata alkaa paapomaan vaan todeta vain että ”ai tommoinen jutksa, eiköhän jatketa matkaa.” Paapomalla vahvistat tukeutuvaa käytöstä. Anna vizslasi tilaa oppia myös haasteista ja ole itse läsnä.
Anna vizslan olla perheenjäsen
Vaikka vizsla on loistava metsästyskoira, se on myös mitä parhain kotikoira.
- Vizsla on ystäväsi metsästyspäivän jälkeenkin. Vizsla on perheenjäsen, joka rakastaa ihmistensä läheisyyttä. Läheisyyden kaipuu voi näyttäytyä eroahdistuksena, joten Päivi suosittelee pennun totuttamista yksinoloon pikkuhiljaa. Pentua ei voi heti jättää pitkiksi ajoiksi yksin, sillä se voi ikävissään syödä sohvan tai kaksi. Yksin jäädessään vizslalle kannattaa jättää luvallista tekemistä kuten vaikka aktivaatioleluja. Pentuvaiheen jälkeen kömmähdyksiä tapahtuu kumminkin harvoin.
​
Päivi jaksaa nauraa vizslan hölmöyksille. Samalla hän toteaa, miten jäätäviä viilipyttyjä nämä hassuttelijat ovat. Tästä esimerkkinä Päivi kertoo metsästystilanteesta, jossa Päivi oli isänsä kanssa lintumetsällä. Kahden vizslan seistessä metsoa, ja metsästäjien ladatessa haulikoitaan, koirien edestä kuusikosta pakeni hirvi vasoineen. Koirat jatkoivat täysin häiriintymättä seisontaansa ja nostivat avanssista metson ilmaan ja yhteislaukauksella saatiin metso tonttiin.
Päivin vinkit vizlsan koulutukseen
- Ole määrätietoinen ja johdonmukainen
- Ole reilu ja oikeudenmukainen
- Ole rento ja rauhallinen, niin koirasikin on.
- Haasta itseäsi ja koiraa, vizsla haluaa oppia uutta.
- Kouluta koiraa koesääntöjen mukaan – pilkkua viilaamatta.
- Kannusta vizslaa itsenäisyyteen puuttumatta kaikkiin käännöksiin.
- Luota koiraasi, niin se luottaa sinuun.
- Älä hinkkaa aina samaa, vaan keksi vaihtelevia tehtäviä.
- Pidä hauskaa koirasi kanssa!
- Muista, että myös koirasi tarvitsee lepoa.
Metsämies ja vizsla
Otto Suhonen metsästää vizslalla monipuolisesti riistaa. Metsäpäiviä Otolle kertyy huikeat 200 päivää vuodessa.
- Ihmettelin pitkään, mikä on, kun ei metsästyspuvut kestä kuin vuoden kaksi, naureskelee Otto, joka muutti metsien perässä pohjoiseen vaimonsa Elinan, kahden vizslan ja yhden suomenajokoiran kanssa.
Suomussalmella metsästysmaastot alkavat heti takapihalta. Koirat seuraavat metsille, kun Otto käy laittamassa näätärautoja, tekemässä kolmiolaskentoja tai milloin mitäkin. Pyssy on mukana, jos metsäreissulla koirat sattuvat seisomaan lintua tai jänistä.
Vizsla on monipuolinen metsästyskoira
- Vizslan kanssa voi metsästää monipuolisesti kaikenlaista riistaa – jäniksiä, vesilintuja, metsäkanalintuja, myös pienpetoja. Sopivalla lumikelillä lähdetään jäljittämään vaikkapa minkkiä, kertoo Otto. Se on kyllä vaikea homma, yleensä minkki tai näätä vetää pitemmän korren. Etelämmässä Otto on käyttänyt vizslaa myös supikoiran metsästykseen.
- Vizslan koulutukseen kannattaa uhrata aluksi aikaa, niin siitä saa pelittävän metsäkaverin, toteaa Otto. Kun pohjat tekee hyvin, saa myöhemmin korjata hedelmää. Koira ei mene pilalle, kun sillä metsästää ns. koesäännöillä. Jos ammut mihin tahansa tösseihin, voit syyttää itseäsi, jos koira ei kohta tee yhteistyötä.
Otto rohkaisee vizslaa röyhkeyteen
Vizsloja pidetään pehmeinä koirina, miten se vaikuttaa vizslan koulutukseen?
- Ei pidä sortua liikaan mukavuuteen, toteaa Otto. Vizsla on hyvä huijaamaan, fiksuna se osaa pelatakin. Jos annat sille pikkusormen, siinä voi lipsahtaa useampikin sormi ja kohta on koira näyttämässä keskisormea.
Otto arvostaa metsästyskoirissa sähäkkyyttä ja röyhkeyttä. Liian mukava koira voi olla metsässä turhan varovainen.
- Jos koira on luonteeltaan löllykkä, se vaatii enempi kannustusta. Otto neuvookin pennun omistajaa totuttamaan koiraa itsenäisyyteen.
- Kannattaa juoksuttaa koiraa paljon vapaana ja pitämään metsässä pilli visusti taskussa, jottei koira ala hakemaan liikaa tukea ohjaajalta. Hyvällä kouluttajalla ei ole koskaan huonoja koiria. Koirahan taipuu siihen, mitä ihminen haluaa.
Entäpä sitten vizslan aktiivisuus, miten sen asian kanssa pärjää?
- Energisyyttä ja aktiivisuutta ei kannata liikaa ruokkia. Jos koiralle ollaan koko ajan keksimässä aktiviteettiä ja virikkeitä, se ei opi rauhoittumaan. Metsästyskaudella meillä metsästetään paljon, mutta sen ulkopuolella harrastetaan muuta. Talvella vetohommia ja kesällä juoksutetaan erikseen tai purkavat energiaa pelmuamalla keskenään. Usein kuitenkin ollaan vaan kuin ellun kanat.
Juha Poutanen kouli Idasta käyttövalion
Unkarinvizslat niittävät menestystä KAER-kokeissa. Entistä useampi koirakko on noussut voittajaluokkaan ja siitä jopa käyttövalioiksi, kuten Juha Poutanen Ida-koiransa kanssa.
Tiszatáji Vadász Arwen, ”Ida”
Om. ja ohj. Juha Poutanen
Tulokset voittajaluokka:
VOI1 (metsä) Ristijärvi 15.9.2021
82 pist., tuomari Pekka Kemppainen
VOI1 (pelto), Pornainen 11.11.2017, 87 pist. tuomari Jarmo Katajamaa
VOI1 (pelto), Lapua 22.10.2016
82 pist. tuomari Pekka Kemppainen
VOI1 (pelto), Vihti 14.12.2016
84 pist. tuomari Mauri Harju
Käyttövalion titteli on harvinainen saavutus, joka vaatii ohjaajalta pitkää pinnaa ja johdonmukaista koulutusta.
- Ja toki sitä paljon puhuttua tuuria, toteaa Juha. Suomi on täynnä melkein käyttövalioita seisojia, joilta puuttuu voittajaluokan metsäykkönen. Metsäkokeessa tuloksen saaminen edellyttää lähes täydelliset olosuhteet, sopivan tuulen ja maaston, jossa on riittävästi riistaa, jatkaa Juha. Käyttövalioon vaaditaan kolme voittajaluokan ykköstulosta, joista vähintään yksi metsästä tai tunturista. Ennen voittajaluokkaan nousua tarvitaan avoimen luokan ykköstulos, joka sekin on jo saavutus.
Koulutus on elinikäinen juttu
- Näin Idasta jo pentuna, että siinä on jotain spesiaalia. Hakuvauhti, laajuus ja itsenäisyys olivat poikkeuksellisia. Myös hyvä oppimiskyky ja muisti ovat olleet omiaan auttamaan koulutuksessa, kertoo Juha.
​
- Olen aina yrittänyt noudattaa koulutuksessa kahta ohjenuoraa, jotka sain aikanaan isäni jahtikaverilta, jo edesmenneeltä setterimieheltä Erik Anttiselta: 1) ensin pitää saada koira rakastamaan sinua yli kaiken 2) sitten pitää kertoa koiralle, mitä siltä haluat – ja se onkin huomattavasti vaikeampaa.
- Mutta ei kaikki ole aina mennyt kuin Strömsöössä. Koulutus eteni aluksi pari askelta eteen ja yksi taakse. Välillä oli avanssiongelmia, peräänmenoja ja muuta tyypillistä ennen kuin palikat alkoivat loksahdella paikoilleen. Kaksivuotiaana Ida nousi voittajaluokkaan ja sai seuraavina vuosina kaksi VOI1-tulosta pellolta.
Sitten Ida sairastui vakavaan nisätulehdukseen pentujen syntymän jälkeen. Ja siitä toivuttuaan puutiaisaivokuumeeseen.
- Paljon on pantu aikaa ja energiaa tytön kuntoutukseen, kertoo Juha.
Kuntoutus on tuottanut tulosta, sen osoittaa metsäkokeessa saatu VOI1-tulos Ristijärvellä syyskuussa 2021.
​
Idan elämään mahtuu vielä paljon metsästyspäiviä – ja paljon muuta yhteistä tekemistä parhaan ystävän kanssa.